Vihdoin ja viimein Bertan pennut ovat syntyneet. Pennut syntyivät torstain ja perjantain väisenä yönä 18.11.2011 hätäsektiolla. Keskiviikko iltana Bertta aloitti läähättämisen ja siinä sitten Bertan kanssa valvoin koko yö. Torstai aamuna Tiina saapui apurikseni ja illalla Bertalla alkoi supistukset. Kovista ponnistuksista huolimatta pentuja ei vaan tullut ulos. Aluksi ajattelimme että jos siellä on joku pentu hankalassa asennossa yrittämässä ulos, tai kenties iso pentu tulossa joten kokeilimme Tiinan kanssa kaikkia mahdollisia keinoja Berttaa auttaaksemme, mutta tilanne ei muuttunut miksikään.

Lopulta oli otettava yhteyttä päivystävään eläinlääkäriin joka sitten sanoi että varmaan täytyy tehdä sektio, mutta koska on yö niin hän ei saa avustajaa paikalle että meidän vastuulle jää pentujen elvytys. Siinä vaiheessa minulla alkoi jo paniikkikarpalot nousta otsalle. Tovin seurattuamme ja tunnusteltuamme Berttaa ei auttanut muu kuin pakata Bertta ja tykötarpeet autoon ja suunnata kohti Inkeroisia. Eläinlääkärikin totesi että ei sieltä ole ketään tulossa ulos että on tehtävä hätäsektio.

No eihän siinä muu auttanut. Eläinlääkäri näytti että tossa on paperia ja tuossa ruisku josta laitettava 3-4 tippaa jokaisen pennun suuhun ja sitten pentuja täytyy kevyesti painella rintakehästä ja puhallettava ilmaa suuhun kunnes virkoavat. No tässä vaiheessahan minä jo ajattelin että EI OO TOTTA MITEN HEL......SSÄ tässä näin kävi!!! Mutta kun vaihtoehtoja ei ollut niin eihän siinä auttanut muu kuin toimia. Siinä me sitten Tiinan kanssa yöllä kolmen aikaa, lähes kahden vuorokauden valvomisen jälkeen, availtiin sikiöpusseja ja elvytettiin 200g pentuja. Valvomisen takia muistutettiin Tiinan kanssa lähinnä zombeja joiden silmät oli kuin teevadin kokoiset ja raajat tutisi jo pelkästä väsymyksestä ja jännityksestä. Mutta saatiin kuitenkin kaikki pennut elvytettyä ja myös syy Bertan synnytyksen etenemättömyyten selvisi; siellä oli muumioitunut pentu joka tukki tien eläviltä pennuilta. Tilanteen rauhoituttua tajusin etten ollut siinä tohinassa edes kerennyt katsoa pentujen sukupuolia...no siltä tuli 2 urosta ja 2 narttua.

Bertan herättyä pääsimme lähtemään takaisin kotiin. Kotona Bertta vähän aikaa ihmetteli pesän reunalle et onks noi mun, mutta alkoi sitten imettämään ja putsaamaan pentuja.

Pennut voivat hyvin ja Bertta on taas kerran osoittautunut mahtavaksi emoksi! Myy on kovin ihmeissään ja hieman apeanakin kun Bertta vaan viettää aikaa pentujen kanssa eikä tule leikkimään.

Nii ja BERTAN  KANSSA KIITÄMME SUUUUURESTI TIINAA KAIKESTA AVUSTA!!!